Mistä tunnet sä ystävänOnko oikea sulle hänAnna meren se selvittääKuka viereesi jääJa jos silloin kun myrsky soiVain sun kumppanis vaikeroiVene lähimpään rantaan vieJääköön pois mikä lie Mistä tunnet sä ystävänOnko oikea sulle hänAnna tunturin selvittääKuka viereesi jääKun on kaukana kaikki muuJa kun päättyvät pitkospuutKuka rinnallas ruikuttaaTakaisin mennä saa Mistä tunnet sä ystävänOnko oikea sulle hänAjat ankeimmat selvittääKuka viereesi…

 

Auramiehen muusa

”IHANA TALVI”

Tammikuu 1. klo 17.00 Lunt satta! Lumi o sit kaunist! Luanto tule kaunim valkkoseks ja miäli piristy, ku ei ol enä nimpal pimmiä. Mää tei itellen kuuma rommitoti ja mää istusin ikkuna äären kattoma hiutaleitte leijumist maaha. Tosi kaunist.

Tammikuu 2. Mää heräsi ja kattosi akkunast pihal. Koko maisemam peitti uus puhtavalkone lumi. Hiano näky! Jokasel puul ja penssal o valkone kaapu. Mää tei talven lumityä ja nauti joka kolallisest. Mää kolasi sekä piha et jalkakäytävä. Myähemmi päiväl tielaitoksse aura auras tiä ja tyäns lume piha ette. Kuljettaja naureskel mul ja vilkutti. Määki vilkuti hänel ja kolasi piha erusta taas auki.

Tammikuu 3. Viime yän sato vaja 15 sentti lunt ja pakkast o parikytä astet. Pihakoivuist katkes muutama oksa lumem painost. Mää tei lumityä ja taas ku mää sai tyä valmiks, tuli aura-auto. Lumi ol täl kertta ruskian harmaat.

Tammikuu 4. Sää lauhtus, lumi suli sohjoks, ja se jäätys liukkaks, ku pakkane taas kiristys.…

Mun mummollain oli musta kana. Se muni ain muurin ala. Mie kun vein munat kaupunkiin, niin muijat kysy et mist sie ne munat sait? Mie sanoin et kerroks mie sen kaskun kaik?

Pullamössöä

Helsinginmumi(Hellä Meltti) opetti minut juomaan kahvia. Mukiin kahvia,maitoa,runsaasti sokeria ja pullaa. Näin kasvoi sukupolvi se sama jouko jolle luettiin Grimmin satuja Anni Swanin kertomana.Sivun yläkuva on noista jännistä osin pelottavistakin saduista joissa paha saa aina palkkansa ja joissa heikompi voittaa vahvemman. En muista että olisimme potkineet ketään tai tulleet potkituksi.Enkeleitä me ei kuitenkaan oltu. Tyttöjä vedettiin letistä, painittiin,nahisteltiin ja käytiin omenavarkaissa. Luettiin meillä Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuutakin tai intialaisia satuja,Pinokkiota, Jöröjukkaa ja Gulliverin retkiä tai kapteeni Nemon seikkailuita mainion Juljus Vernen nuorisokirjoista.

Iilimatoja ja mutakylpyjä

Lapsuuden kesät vietettiin Kuusankoskella ja Pyhtään Hevossaaressa

 

Soittolista[su_youtube_advanced url=”https://youtu.be/1nn1se_mTdg” playlist=”KvE8RJm-4-Q,sZZ0hwd8mV0,7SbZM2MceQ0″ width=”900″ height=”600″ autohide=”no” rel=”no” modestbranding=”yes” playsinline=”yes” title=”1960-luku”]

 

Faktantarkistus

Kirsi Kunnas

Grimmin…

JÄNÖJUSSIN MÄENLASKU

Kun pikkupojat suksillaan laski mäessään, niin jänöjussi pensaastaan katsoi ihmeissään. Ja niin hän nauroi itsekseen, kun joku lensi pyrstölleen, niin huoleton, tuo leikki on ja aivan verraton.

Jos mulla oisi sukset vaan, kyllä näyttäisin, mäkeä kuink’ lasketaan ja kaikki voittaisin. Vaikk’ hyppyri tuo katala on mulla liian matala, niin pilvihin mä hyppäisin, heille näyttäisin.

Mutt’ orava tuo oksaltaan silloin haastoi näin: Sä pullistelet varmaan vaan, Jussi ystäväin. Et kyllä hyppää pilvihin, mä vaikka sua auttaisin ja vedon lyön, jos teet sen työn, niin häntäni mä syön.

Jos Jussi vaikka yllättäis, se mistä tiedettiin, ja jotta kiista selviäis, sukset hankittiin. Ja kohta mäen huipulta Jussi huutaa hurjana: Pois alta vaan, nyt lasketaan, en pelkää ollenkaan!

Ja niinkuin myrsky konsanaan hän syöksyi alaspäin, ei aavistanut ollenkaan, ett’ vois käydä näin: Kas satakunta volttia hän teki ilman holttia ja vatsalleen hän kinokseen näin lensi suksineen.

Mutt’ orava…

Sinun lapsesi eivät ole sinun

Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi. He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia. He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta, ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle.

Voit antaa heille rakkautesi, mutta et ajatuksiasi, sillä heillä on heidän omat ajatuksensa. Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa, mutta et heidän sielujaan, sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa, jonne sinulla ei ole pääsyä, ei edes uniesi kautta.

Voit pyrkiä olemaan heidän kaltaisensa, mutta älä yritä tehdä heistä itsesi kaltaista, sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen.

Sinä olet jousi, josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet. Kun taivut jousimiehen käden voimasta, taivu riemulla.

Kristiina Halkola Eero Ojasen sävel

Faktantarkistus

Kahlil Gibran, Profeetta, 1923 Artikkelikuva: Pikist Henkilökuva:

Armas Äikiä oli kommunisti, joka istui vakaumuksensa vuoksi kahdesti vankilassa.  Ollessaan koevapaudessa loikkasi Neuvostoliittoon menettäen Suomen kansalaisuuden. Sodan jälkeen toimi ilman Suomen kansalaisuutta taustapiruna SKP:n kulttuuri järjestöissä. Riitautui mm Arvo Turtiaisen ja Raoul Palmgrenin kanssa. Elvi Sinervo ja jopa Otto Ville Kuusinen pitivät Äikiän kirjallisia tuotoksia kehnoina.

Eivät löytäneet taiteilijat yhteistä runomittaa, vaikka kaikki olivat istuneet vankilassa vakaumuksensa vuoksi. Näin käy, jos yksi määrää ja muiden pitäisi vikistä. Taiteilija piireissä ei ole ihmeellistä, että toisten tuotanto ei ole oikeaoppista tai ajanhermolla.

Suomalainen tragikomedia sarjan  runot, Kädettömän suru, Jalattoman riemu, Sydämettömän voitto, Tottelemattoman kirous ja Päättömän nerokkuus. Alla malliksi niistä kaksi.

 

Suomalainen tragikomedia

Kädettömän suru

Kesä kauniisti kukki, kun taistelemaan

idän naapurimaahan hän läksi.

Mies kauan ei välttänyt kohtaloaan,

sen löysi – jäi kädettömäksi.

Mies sentään ei itke, ei vaikeroi,

ei huoli hän murhetta kantaa,

jos kohtakin kädellä tuolla ei voi

kotiväelle kättä hän…

Tekijän sana

Suunnitellessani edellisen koottujen runojeni, Runoja 1934-1964, julkaisemista, kuvittelin että minulle olisi tarjoutunut tilaisuus sen yhteydessä korjata, ehkä parannellakin niitä tuotantoni osia, joiden kohdalla olin silloin tällöin tuntenut tyytymättömyyttä. Ajattelin suorittaa myös jonkin verran karsintaa.

Mutta mitä loppujen lopuksi olisi korjattu, paranneltu runo? Voidaanko sellaista yleensä pitää edes samana runona kuin alkuperäinen? Antaisiko se lähimainkaan totuutta vastaavan kuvan runoilijasta sellaisena kuin hän oli runon syntyhetkellä? … Näin runoilija pohtii 1974 (Vertaa suhtautumista Uuno Kailaan ajatteluun)

Kokoelmasta Muutos 1936

Lopputili

Lopputili,lopputili,

seuloo ajatukseni toivotonta ympyrää.

Lopputili,

laahaavat askeleni katukiveystä vasten.

Nyrkki puristaa asken saatua tilipussia,

mielessä risteilee tuhannen levotonta kysymystä

(kuin raatelevat neulat)

vuokrasta,leivästä,valosta,lämmöstä.

Lopputili!

Astun portista pihamaalle,joka on kuin pimeä luola,

näen siellä lapseni leikkimässä köyhiä leikkejään.

Nousen paloöljylle haisevia portaita vaimoni luo,

avaan oven – miten voin katsoa…

”Viidan lyriikka lohkoutuu seuraaviin teemoihin: väärien arvojen paljastamis teema, runoilijan kohtalo-teema, äititeema ja totuuteen pyrkimisen teema. – Kireässä miehisessä itsetunnossaan ja uhmakkuudessaan tämä kielteinen asennoituminen saa Viidan tarttumaan ironian piikkiin tai satiirin ruoskaan hänen madaltaessaan vääriksi punnitsemansa arvot naurunalaisiksi. Kaikkein useimmin ja kirpeimmin ovat Viidan hampaissa kirkonmiehet, papit, maailmanparantajat, arvostelijat sekä taiteilijat ja taide.”

Sielunpaimen

Läksyksensä lukumies

lakikirjan keksi,

mutta kävi opin ies

ylivoimaiseksi

toki sentään kyllin ties

sielunpaimeneksi.

Kastoi, vihki, siunas tai

saarnas lainajyvin,

kiitoksen ja maksun sai

viinabasso syvin.

Mies se turpos, talon nai

sielu viihtyi hyvin.

Kirkonmeno

Kun pappi väsyy kiistämään

ja katsoo kanttoriin

ja rahvas ryhtyy niistämään

ja veisaa, veisaa niin,

käy haavi sielut riistämään

ja vie ne sakastiin.

 

Kapina

Nuoren, riuskan urosluteen

mieli paloi…

Nazım Hikmet Ran syntyi 1902 Thessalonikissa, Kreikassa ja kuoli 1963 Moskovassa, Neuvostoliitossa. Hänen isänsä oli turkkilainen Ottomaanien aikainen virkamies ja äiti puolalainen.Nazım Hikmet Ran oli sekä Puolan,että Turkin kansalainen, vaikkakin Turkki perui kansalaisuuden 1959.Kansalaisuus palautettiin 2009. Hän opiskeli Moskovassa ja hän omaksui kommunistisen maailmankatsomuksen, minkä turkkilaiset palkitsivat yhteensä seitsemäntoista vuotta kestäneellä vankila-ajalla. Vuodesta 1951 hän asui Neuvostoliitossa, käytännössä maanpaossa.1

 

Ihmisten enemmistö

 

Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,

matkustaa kolmannessa luokassa,

jalkaisin kulkee maantiellä

Ihmisten enemmistö.

Ihmisten enemmistö menee työhön kahdeksanvuotaana,

menee naimisiin kaksikymmenvuotiaana,

ja nelikymmenvuotiaana kuolee

Ihmisten enemmistö.

Lukuun ottamatta ihmisten enemmistöä

leipää riittää kaikille,

ja riisiä

ja sokeria

ja kangasta

ja voita

kaikkea riittää kaikille,

paitsi ihmisten enemmistölle.

Ihmisten enemmistölle ei löydy maailmassa suojaa,

ei lyhtyä tielle,

ei ruutua ikkunaan,

Read more Nazim Hikmet