Eino Leino

Äitini lempiruno oli Leinon Hymyilevä Apollo. Sitä on voinut kuunnella vuodesta 1948 radiossa aina Uutenavuotena. Meillä sitä kuunneltiin samoin kun katseltiin tvstä Uudenvuoden konserttia, Illallinen yhdelle näytelmää tai mäkikisoja.

Lausujamestari


Isoäitini, kuusaanmumi oli varsinainen lausujamestari. Muistan kun hän ”popotti” Leinon helkavirsistä runoa Oterma ja Katerma. Veljesten onneton rakkausriita päättyy oman vaimon ja veljen murhaan. Veli ja veljenvaimo kun tunsivat kovasti vetoa toisiinsa ja tämä vaimoihminen oli varsinainen käärme yllyttäen lankoaan veritekoon joutuen kuitenkin itse surmansuuhun.
Katermaveli lähti antamaan orhileen apetta, ape osottautuikin Oterman vaimoksi. Runossa on kohta jossa :

Vieri veljet vuotehelle;
nousi kaunoinen Katerma,
kysyi vaimo vierellänsä:
”Kunne kultani käkeät?”

Virkkoi kaunoinen Katerma:
”Annan orhille apetta.”

Kuusanmumia käkesi usein, mutta se lienee karjalaiseukon ennustustuntemuksia, eikä aikomusta lähteä jonnekin niinkuin minä tulkitsen Leinon runoa.

Lukekaa koko  runo.

Lisää mestareita

Sitten toinen mestari Leinon toisen mestarin Yrjö Jyrinkosken lausuma. Surullinen tapaus Räikkö Räähkä. Voitte lukea sen täältä. Ja kuunnella tästä.

Leino oli tuottelias runoilija ja hän on innostanut muita taiteentekijöitä. Epävirallisen ja tarkistamattoman laskuni mukaan n.kaksisataa säveltäjää/ runonlausujaa on tehnyt hänen jostakin runosta sävellyksen tai äänitteen.
Mm.Ilkka ja Taneli Kuusisto,Leevi Madetoja,Jorma Panula,Kaija Saariaho,Heikki Sarmanto,Franz Schubert,Jean Sibelius,Pjotr Tsaikovski, Robert Kajanus,Heikki Klemetti,Toivo Kuula, Kai ja Jussi Chydenius, Toni Edelmann,Ilmari Hannikainen,Barbara Helsingius,Perttu Hietanen – Taisto Wesslin. Viimeksimainituiden sävellyksen  ja Loirin tulkinnan voitte kuulla tästä.

[su_audio url=”http://localhost/wordpress/wordpress/wp-content/uploads/2020/07/Tulkaa-kotiin-rmXTVGcZccI.mp3″]

Leino oli opportunisti

Yrjö Räisänen5 alias Sasu Punanen oli räväkkä kirjoittaja ja omantiensä kulkija. Häneen törmäämme sivustollani paitsi näissä pilalehti Kurikan, niin myös vähemmän hymyä aiheuttavissa merkeissä.

Allaoleva teksti on julkaistu pilalehti Kurikassa 14/20  (30.7.1920) ja lainattu tähän Kainuun leinoseuran sivuilta

”Runoilija, kirjailija ja poliitikko. Runoillut kuuluisat ”Helkavirret”, joista kansakunta, vaikka ei ole niitä lukenutkaan, ylpeilee yhtä paljon kuin Hannes Kolehmaisen juoksusta. Romaaneillaan hän on hankkinut itselleen säännölliset haukkumiset ja hänen näytelmänsä, joilla oli suunniteltu vallankumousta teatterimaailmassa, eivät kestä vielä ramppivaloa. Poliittisena kirjailijana ”Helsingin Sanomien” murheenlapsi, mutta varmaan tulevalle historiankirjoittajalle mielenkiintoisin persoonallisuus ja tyypillisin ilmiö suomalaisten poliitikkojen joukossa. Kirjoitti kapinan edellä Leninistä ja Trotskista ylistysvirren, joka kaunopuheisuudessaan turhaan hakee vertaa minkään kapinallisen suomalaisen sosialistin vuodatuksista samalta alalta. Suitsutti saksalaisille auttajillemme pyhää savua ja mirhamia runollisen sydämensä täydellä antaumuksella, sättien samalla alakynteen joutunutta, Lenini ja Trotskin hengen elähyttämää punakaartia. Saksalaisten jouduttua maanpakoon ja liittolaisten laivan ilmestyttyä viljalasteineen Helsingin satamaan, viritti jälleen kanteleensa näiden todellisten auttajaimme, leiväntuojien kunniaksi ja erikoisesti Amerikan tähtilipun ylistykseksi. Kirjoitti Hollannin kuningattarelle, ent. keisari Wilhelmin suojelijalle, ylistysrunon, joka aiheutti sanomalehdistössä tiedusteluja siitä mitä mainittu runo oikeastaan sisällään pitää, kun sen syviä ajatuksia ei tahdota ymmärtää. Eino Leino haukkui typerät runouden lukijat, mutta selittämättä on runon sisältö vielä tähän päivään saakka.

Kirjoittanut mitä parhaimpia raittiusrunoja, vaikka ei olekaan ehdottomasti raitis. Ylläolevassa,  taiteilijaystävänsä piirtämässä kuvassa on runoilija juuri sepittämässä kieltolakihymniä. (Pöhöttynyt leino pöydän ääressä TMe)

Sasu Punanen”

Piru tuli mun luokseni

Palaamme vielä helvettiin.  Uuno Kailaan runossa Helvetti Piru jallittaa miestä oikein kunnolla. Leinon runossa mies puolestaan naruttaa Pirua.

Piru tuli mun luokseni pyydellen:
”Suo mulle aartehet sydämen!”
Tulit liian myöhään ystäväin.
Surun ruoste jo runteli sydäntäin.
Piru hymyten vastasi: ”Ruoste vie
vain raudan ja vasken, tok’ kultia lie.”

Tulit liian myöhään ystäväin.
Ivan harakat hyppi jo sydämessäin.
Piru hymysi vaan: ”Jos kullat vei,
iva älysi helmiä ottanut ei.”

Tulit liian myöhään ystäväin.
Kävi ihanin impi jo sydämessäin.
Piru silloin se kirosi kimmahtain:
”Se lempo se eelleni ehtii ain!
Se lempo se puhdasta tekee vaan!” –
Ja pois hän laukkasi vihoissaan.

Faktantarkistus

1.  Artikkelikuva:kuvanveistäjä Lauri Leppäsen 1953  patsas Espan puistossa.
2. Kainuun Einoleino seura Kattavasti Leinosta
3. Wikitietoa Leinosta
4. Yrjö Jyrinkoski 1920-1981
5. Yrjö Räisänen