Uuno Kailas

Esipuhe

”Hän on tosin kirjoittanut rakkausaiheisiakin runoja ja mielialamaalauksia sekä niiden ohella eräitä miehekkäitä isänmaallisia runoja, muutamia komeita balladeja, joukonkoristeellisia luonnon tai tilanteidenkuvauksia,itämaisia satukuvitelmia, kirpeitä satiireja jne., mikä todistaa hänen älynsä ja mielikuvituksensa ulottelevaisuutta eri suuntiin. Mutta hänen runoutensa painopiste on ymmärtääkseni kuitenkin löydettävissä muualta, semmoisista runoista, joissa hän ihmisheikkouksia ja ihmiskohtaloita tilittäessään joutuu koskettelemaan eräitä etiikan peruskysymyksiä.”
 V. Tarkiainen.

Paljastus

Teen aluksi lukijalle paljastuksen, ehkä hiukan oudolta kuuluvan, mutta, sen pahempi, toden: minun on ollut annettava kaikki alkuperäiset teokseni — lukuunottamatta poloista esikoiskokoelmaani, jonka julkaiseminen oli kokonaan erehdys — painettaviksi omasta mielestäni liian aikaisin, enemmän tai vähemmän keskeneräisinä. Jos lukija kysyy: miksi? vastaan: siksi, että en omista linnaa Caprilla. Sellainenkaan puhtaasti henkinen ilmiö kuin
runous ei voi välttää niiden lakien puserrusta, joilla aineen valta edelleen hallitsee maailmaamme, vaan on päinvastoin, kaikkein hennoimpiin arvoihin kuuluvana, erityisen suojaton osallinen kilvoittelussa olemassaolosta.

Naulitkaamme vietä kerran nähtäväksi muu´an teesi, monet kerrat ennen lausuttu: vaikkei vapaus, riippumattomuus, henkinen ja aineellinen, olisikaan taiteen äiti, on se kuitenkin sen imettäjä.Riippumattomuus — kas, siinä se Caprin linna, joka minulta on puuttunut. Ja monelta muulta lyyrikolta myöskin.
Tuusulan Onnelassa 24. IX. 1932.
Uuno Kailas

 

Helvetti

”Casey Ryback” äänite:[su_audio url=”http://localhost/wordpress/wordpress/wp-content/uploads/2020/07/Helvetti-Uuno-Kailas-3dxNUEIZSHw.mp3″]

Mä heräsin silkkityynyjen päältä,
salit hohteli kullalta, loisteli jäältä,
ja naisia, paljaita sieltä täältä,
minun vuoteeni tanssien ympäröi;
ja nurkassa piru pianoa löi.

Luo pirun mä hiivin ja kysyin tältä:
”Mikä paikka tää, ei tunnu tää elämältä,
ei myöskään ikävältä,
onko naisia nää?”
”On, naisia on”, piru rähinöi
ja mielettömästi pianoa löi.

Minun mainen haluni heräsi silloin,
sitä tuntenut olin jo monin illoin,
ja piru-herralta kysyin:
”Näitä lempiä saako?”
”Saa, lempiä saa”, piru rähinöi
ja aivan hurjasti pianoa löi.

Vein naisista kauneimman vuoteellein
kädet kauniit kiertyivät kaulallein,
ja nurkassa piru pianoa löi.

Minä kääntelin ja vääntelin naista sitä,
mut arvatkaas, veljet mitä!
Sillä ei ollutkaan sitä!

Minun ruumiini himosta kihelmöi,
luo pirun mä hiivin ja kysyin tältä,
”Kuinka olla näin voiskaan?”
”Ei helvetti tää muuten oiskaan!”
Piru rähinöi
ja kuin mieletön hyppi ja pianoa löi.


Pallokentällä

Äänite: Pallokentällä lausujana Yrjö Jyrinkoski[su_audio url=”http://localhost/wordpress/wordpress/wp-content/uploads/2020/07/Uuno-Kailas_-Pallokentalla-AuRBJm99HUk.mp3″]

Tähän pallokentän laitaan
Eräs rampaha poikanen
Oli seisahtanut alle sen
Suuren lehmuksen

Hähän seisoi nurmikolla
Nojas kainalosauvoihin
Pelin tiimellystä katsoi hän
Silmin kuumeisin

Yli aurinkoisen hiekan
Johon lehmus varjon loi
Moni riemukas huuto kiiri
Moni kirkas nauru soi

Pojat juoksivat notkein säärin
Yli pallokentän sen
Eräs seisoi hievahtamatta
Eräs raajarikkoinen

Vaan hänkään totisesti
Ei muistanut sauvojaan
Oli haltioitunut hehku
Hänen kalpeilla kasvoillaan

Ilost’, innosta värähtelevän
Hänen sieraintensa näin
Joka kerta kun maila pallon
Löi puiden latvoja päin

Rajaviivan takaa milloin
Joku rohkeni juosta pois
Oli niinkuin lehmuksen alta
Eräs myöskin juossut ois

Kuin jättänyt ramman ruumiin
Olis sielu poikasen
Ja syöksynyt kilpasille
Kera toisten, riemuiten

Hän askelen astui
Mutta kuin unesta havahtain
Näki itsensä: Oikea jalka
Oli kuihtunut tynkä vain

Pojat juoksivat notkein säärin
Yli pallokentän sen
Vaan lehmuksen alla seisoi
Eräs raajarikkoinen

Joka, ruumis tärisevänä
Iho harmaana kääntyi pois
Kuin ruskean nutun alla
Sydän pakahtunut ois

Yhä riemukas huuto kiiri
Yhä kirkas nauru soi
Yli aurinkoisen hiekan
Johon lehmus varjon loi

Faktantarkistus

1.Artikkelikuva Liettuan paholaismuseosta joka on Kaunasissa. Wikitietoa museosta
2. Kailas on tehnyt kokoelman runoihin muutoksia, joita hän ”selittää” esipuheessa vuoden 1932 Runoja WSOY julkaisemaan kokoelmaansa. Tässä vain lyhyt lainaus.
3.Uuno Kailas 
Muita runon tulkitsijoita:
4.Kauko Röyhkä 500kg lihaa  laulu Maritta Kuula
5.Vesamatti Loiri laulu
6.Unto Salminen lausunta