Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa,
jalkaisin kulkee maantiellä
ihmisten enemmistö ((Nazim Hikmet Puut kasvavat vielä, Tammi 1981 2. painos Suomentanut Brita Polttila))
[sc_embed_player fileurl=”https://meltti.fi/wp-content/uploads/2023/03/Future-World-Music-Birth-of-A-Hero-128.mp3″ autoplay=”true”] ((Sankarin syntymä Säveltänyt Thomas Bergersen. Seuraa Thomas & Discover hänen musiikkiaan: https://linktr.ee/thomasbergersen ))
Homo sapiens Meltti
Mää ole ahvena, mää olen hiilest tehty ahvena. Tulkka onkel, poja. ((Väinö Linna Tuntematon sotilas))
”Homo sapiens Meltti” on tehnyt pitkän matkan nykypäivään kuorrekalojen lahkoon kuuluvien serkkujensa Meltit Galaxiidae kanssa.
Meltit Galaxiidae on eteläisen pallonpuoliskon kalaheimo. Suurin osa elää Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, mutta joitakin lajeja tunnetaan Etelä-Amerikasta ja Etelä-Afrikasta. Uudessa-Seelannissa meltit ovat kaikkein monimuotoisin sisävesikalojen heimo.
Melttien ihmissuku, niin voitaneen hymyä huulessa sanoa, on Darvinin lajiensynty teoriasta oiva esimerkki ja vahvistaa kuinka kreationisti Hietanen epäilyineen oli väärässä. Me maankamaralla elävät Meltit aloitimme vaelluksemme ehkä noin 375 miljoonaa vuotta sitten vaiherikkaiden tapahtumien ja pitkän evoluution vanavedessä vai pitäisikö sanoa Vanajavedessä.((HS tiede Timo Paukku 16.1.2014 https://www.hs.fi/tiede/art-2000002702802.html))
Mikä ihmeen Meltti?
Meltti nimi on arvailujen varassa. Ensin oli Mältin ainakin 1758 jolloin ensimmäiset maininnat löytyvät kirkonkirjoista. Myöhemmin vuodesta 1829 Meltin ja 1800-luvun loppupuolelta Meltti. Vanhat sukunimemme ovat vähitellen vakiintuneet eri laisista lisänimistä. Kaikki vanhat lisänimityypit ovat mahdollisia myös sukuniminä. Sukunimen perustana voi olla talonnimi tai kylännimi, isännimi, liikanimi, ammattinimitys. Oma teoriani on, että nimi Mältin tulee ruotsin sanasta malt tai mält eli mallas. Olut oli Suomessa päivittäinen ravintojuoma ja sen nauttimista suorastaan kannustettiin, koska se ilmeisesti hillitsi väkevän viinan juontia. Oluen kotivalmistus oli myös tavallista ja helppoa. Oluen teollinen valmistus alkoi varsinaisesti vasta 1800 luvulla, mm Sinebrychoff perustettiin 1819. Teoriaani tukee myös Meltti nimen esiintyminen viina ja oluttehtaiden yhteydessä.
Viralan kylässä Janakkalassa idätystornia nimitettiin meltiksi. Jo vuodesta 1872 alkaen on Viralan kartanossa harjoitettu vaihtelevaa teollisuustoimintaa Ensin siellä toimi viinatehdas ja sittemmin vuodesta 1885 myös hiivatehdas. Kieltolain johdosta tehdas jouduttiin lopettamaan. Yhdessä kartanon historian kuvatekstissä on idätystorni, jota kutsutaan meltiksi.[iv]
Haminan kaupungin historiassa Meltti nimi on merkittävämmässä osassa: Haminan liike-elämän johtavaksi nimeksi nousi jo 1870-luvulla Konstantin Ivanivits Aladin (1834-1896) … Konstantin Aladin vanhempi oli myös menestyvä teollisuusmies. Hän omisti Tervasaaren ja Metsäkylän sahat. Hänen hallussaan oli Meltin viinatehdas ja oluttehdas… Hän omisti maatiloja ja metsiä
- Harjun, Marlebäckin ja Poitsilan kartanot. Hän kuoli Venäjällä 1896 [v]
Mene Melttiin
Meltti on tuttu nimi ornitologeille. Haminan kaupungissa on Meltin kaupunginosa ja siellä monet alan harrastajat ovat nähneet ensimmäiset harvinaiset lintulajinsa.
Kuva 3 Meltinkatu Hamina kuvaaja Tarmo Meltti
Meltinkadun varrella on ollut myös yleinen sauna. Markkina-Matti iloinen aviisi Suomen kansalle vuodelta 1897
kehoittaa
”Rietikka Tiitingin” uuden saunan kylvettäjä saunaan pyrkivälle: Koska ei ole kiiltonappia ja kaluunoita, niin mene Melttiin, täällä ei oteta kolloja vastaan![vi]
Ilmeisesti 115 vuodessa ei ole suuria muutoksia tapahtunut, sillä Meltin sauna on intohimojen lähde Haminassa vieläkin,
siitä näytteenä suomi24 keskustelupalstan satoa:
30.8.2012 22:31
Eikös se alamaailman ja seksuaalisesti suuntautuneiden suosima Meltin Sauna joutunut sulkemaan ovensa lopullisesti, kun tiedot huumausainerikoksista ja maksullisista homoseksipalveluista vuotivat julkisuuteen?
rukoilkaa 30.8.2012 23:51
Se oli rukousvastaus herra tuhosi paheenpesän ja poisti
synnin turmion, saastan, huoruuden Haminasta, kun siihen oli syyllistynyt paikallisia opettajia ja pankki-ihmisiä.
Meltin’ Pot 31.8.2012 14:48
Meltin’ Sauna, tuo Haminan tuhma julkinen salaisuus…
Siellä aikoinaan kohtasivat kuuman, salaisen ja kielletyn
veljesrakkauden merkeissä niin kaupungin johto, kuin
lautapinoja ja paperirullia laivoihin ahtaneet ahavoituneet ja lihaksikkaat työn raskaan raatajat.
Meltin’ Saunassa ei koskaan ollut puutetta selänpesijöistä eikä siellä titteleitä kyselty. Siellä sulassa sovussa kylpivät nimellistä korvausta vastaan niin Haminan Palloilijoiden kaiken voittaneet pesäpallosankarit kuin satamassamme eksoottisemmistakin kaukomaista vierailleet merimiehetkin. Varuskunnan kapiaisista ja torikauppiaista puhumattakaan!
mukava mies 2.9.2012
Meltin saunasta karkasi aikoinaan poliiseilta vanki Kirkkojärven yli, hän varasti järven toisella puolella talon pyykkinarulta vaatteita. Jäi hesassa kiinni vuosia myöhemmin, tapasin kaverin vanhalla kaatopaikalla (Kirkkojärven ranta), jossa tarjosi kämpässään homehtunutta mehua vuonna yks ja kaks, tosi kiva kaveri.
jomppa paperimies 24.7.2014
Meltin Sauna. Oi niitä aikoja.
Antti Meltin (vanhempi) vaimo, eli Väinön isoäiti piti yleistä saunaa Viipurissa. Alueen kaakelintekijät perheineen olivat omien saunojen puuttuessa pääasiallista asiakaskuntaa.[vii]
Vanajalta Viipuriin
Josef ja Sophia Meltti olivat loisia. He olivat syntyneet 1793 Hämeenlinnassa Vanajalla. Heidän kaltaisia olivat itselliset, mäkitupalaiset ja muut sääty yhteiskunnan alimpaan työvoimareserviin kuuluvat ihmiset. He, olivat ehkä sen alimmalla tasanteella. Itsellisillä oli joku erikoistaito, puuseppä, räätäli tai joku muu. Mäkitupalaiset asuivat kiinteästi vuokraamassaan asumuksessa ja torppareilla oli asumus ja viljeltävät maat, joita vuokrasivat. Rengit ja piiat olivat jonkunlaisessa työsuhteessa, josta saivat korvauksen. Yhteiskunnan asioista päättivät säätyläiset, aateliset, papit ja talonpojat. Loiset asuivat toisten nurkissa tehden niitä töitä mitä oli kulloinkin tarjolla. Palkkana oli yösija ja päivän ateria. Ruokana oli usein pettuleipää ja makuupaikkana tuvan penkki tai ulkorakennuksen pahnat. Silloin jousto oli päivän sana. Tee niitä töitä mitä on ja silloin kun on ja sillä korvauksella, kun työn teettäjä parhaaksi katsoo ja jos ei miellytä niin jatka matkaa. Josef jatkoi, hän oli Meltti. Hän taivalsi 28 vuotiaana Ylinen Viipurintietä vaimonsa Adamsdotterin kanssa kohti parempia aikoja ja päätyi Iittiin 1821.Sophia kuoli Iitissä 1865 ja Josef vuotta myöhemmin.
(kartta kuva) Heidän poikansa Anders Meltti lähti 37 vuotiaana vaimonsa Evan kanssa kohti Viipuria Andersin isän kuolin vuonna. Helppoa ei ollut edessä oli nälkä.
”Suuret nälkävuodet olivat seuraus useammista huonoista satovuosista. Ensimmäinen huono vuosi oli
1862, jolloin lähinnä pohjoiset läänit kärsivät kadosta. Seuraava katovuosi oli 1865 ja myös tämä
katovuosi vaikutti eniten Suomen pohjoisemmissa osissa. Vuonna 1867 halla tuhosi sadon lähes koko
Suomessa. Ainoastaan Viipurin läänissä sekä eräissä osissa Turun ja Porin lääniä, Uudellamaalla ja
Mikkelissä kato ei ollut täydellinen.” (https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97002/GRADU-1430312953.pdf?sequence=1) luettu 1.12.2018
Suomen väkiluku oli vuoteen 1879 alle kaksi miljoonaa. Nälkävusina 150 000 ihmistä menetti henkensä n 8% väestöstä.
Anders ja Eva selvisivät. Kaupungissa elämä asettui uomiinsa. Andesista tuli Antti tiilitehtaan työmies ja Evasta Eeva. Perheeseen syntyi tyttö ja poika ja poika sai nimekseen Antti.
ylinen viipurintie http://www.elisanet.fi/huikari/suomentiet1555.htm
http://www.doria.fi/handle/10024/67157 väestötietoja luettu 1.12.2018
[i] Nazim Hikmet Puut kasvavat vielä, Tammi 1981 2. painos Suomentanut Brita Polttila
[ii] Väinö Linna Tuntematon sotilas
[iii] HS tiede Timo Paukku
16.1.2014 https://www.hs.fi/tiede/art-2000002702802.html
[iv] http://www.linnaseutu.fi/virala/historia.htm kuvateksti: Viralan viina- ja hiivatehdas toimi kieltolakiin saakka. Rakennus on aivan kartanon pihapiirissä. Idätystorni eli ”meltti” on tästä vasemmalle.
[v] Esko Kouvo Poitsilan historiaa
[vi] Digitaaliset aineistot kansalliskirjasto MARKKINA-MATTI : ILOINEN AVIISI SUOMEN KANSALLE 1897 01.01.1897
[vii] Aarne Meltin sukukronikka